Koonti kansanmusiikista

"Suomen alueella elävä kansanmusiikkiperinne on syntynyt monien kulttuurien vuorovaikutuksessa. Erityiseksi kansanmusiikin tekee se, että se ei ole vain säveltaidetta. Siihen liittyy laulavan ja soittavan yhteisön perinne, joka pitkien aikojen kuluessa on suojannut ja muovannut identiteettiä, omanarvontuntoisuutta, tietoisuutta omista juurista. Kun perinne välittyy musiikin kautta muille, se koskettaa sydäntä vaikka kieli olisi vieras. Musiikki on ihmisiä yhdistävä tekijä."
Lähde: Musiikin muisti -dokumenttisarja
1. Suomalaiset kansanmusiikkisoittimet
Kansanmusiikissa käytetyt soittimet lajitellaan kahteen pääluokkaan: vanhoihin kansallisiin soittimiin, joita ovat kantele ja paimensoittimet kuten erilaiset torvet ja pillit. Muualta tulleita ja suomalaisen kansanmusiikkiin juurtuneita uudempia soittimia ovat mm. harmonikka, viulu, harmooni ja klarinetti.
- KANTELEET:
- - 5-kielinen kantele, 10- ja 14-kieliset kanteleet
- - Talonpoikaiskantele
- - Sähkökantele
- PUHALLINSOITTIMET:
- - Pitkähuilu
- - Mänkeri
- - Puusarvi
- - Munniharppu
- - Pikkuliru
- - Isoliru
- - Huuliharppu
- MUUT SOITTIMET:
- - Jouhikko
- - Viulu
- - Ähtäväharppu
- - Mandoliini
- - Harmooni
- - Haitari (1-,2-, tai 3-riviset) ja Harmonikka
-
Kaikista yllä mainituista soittimista löytyy videomateriaalia Musiikin muisti -sarjasta:
- 1.osa: Pitkähuilu, 5-kielinen kantele, Jouhikko ja Puusarvi
- 2.osa Säkkipilli, 10- ja 14-kielinen Kantele, Mänkeri ja Ähtäväharppu
- 3.osa: Viulu, Munniharppu, Haitari (1-,2-, 3-riviset) ja Pikkuliru
- 4.osa: Harmooni, Talonpoikaiskantele ja Mandoliini
- 5.osa: Harmonikka, Huuliharppu, Iso liru ja Sähkökantele
Koko Musiikin muisti -sarjaan voit tutustua
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen sivuilta
2. Kansanlauluperinne
- Kalevalainen laulu, itkuvirret ja rekilaulut ovat vanhaa suomalaista lauluperinnettä.
- Alla olevat linkit johdattavat Musiikin muisti -sarjan kansanlaulujaksoihin:
- 1.osa: Runolaulu - kalevalaista runolaulua ja karjankutsuja
- 2.osa: Loitsusta kehtolauluun
- 3.osa: Virsiä ja balladeja - Laulutyylien kirjoa 1500-1600-luvuilta.
- 4.osa: Arkkiveisusta polskaan - 1700-1800 –lukujen suosittuja lauluja.
- 5.osa: Rekilauluja
3. Keskeisimmät kielivähemmistökulttuurit Suomessa
Videot & opetusmateriaalit
Nuotit
Tunnettuja suomalaisia kansansävelmiä laulettavaksi ja soitettavaksi koulussa. Kappaleet on järjestetty yhteen teeman mukaan, esim. Kilpalaulantaa -nuotilta löytyy kansansävelmiä, joiden kanssa voi luokka jakautua kahteen ryhmään ja yrittää laulaa toisen ryhmän "suohon" kalevalaisen kilpalaulantaperinteen tapaan.
Leikkilauluja löytyy täältä.
-
Kilpalaulantaa, kansansävelmiä
-
2 suomalaista kansansävelmää
-
4 suomalaista kansansävelmää
-
2 suomalaista kansanballadia
-
Minun kultani & Tuol on mun kultani
-
Soittajapaimen
-
Luullahan jotta on lysti olla
-
Lintu lensi oksalle
-
Bingo
-
Rumprumprullaa
-
Talonpoika meni honkamettään (D-duuri)
-
Talonpoika meni honkamettään (C-duuri)
-
Kaksipa poikaa Kurikasta
Tehtävät
- Pelaamalla suomalainen kansanmusiikki ja kansanperinne tutuksi!
- Kanteleralli-lautapelin avulla se on mahdollista.
- Tästä pääset pelaamaan >>
Äänet
Palvelun ulkopuoliset linkit
Suomalaisella nykykansanmusiikilla menee vauhdikkaasti.
Kansanmusiikkiyhtyeet kuten Frigg tai Tsuumi Sound System kiertävät konsertoimassa ympäri maailmaa.
Myös monet kansansoittimet, kuten kantele ja harmonikka ovat nousseet uuteen suosioon ja niitä käytetään hyvin monipuolisesti erilaisissa musiikkityyleissä, kuten Lauri Schreckin video antaa esimerkkiä.
Voiko saamelaisidentiteettiä toteuttaa Etelä-Suomessa?
Saamelainen Ossi Keva, 23, viihtyy uudessa kotikaupungissaan Helsingissä. Keva kuvailee kaupungin menoa kuitenkin toisinaan liian kiireiseksi. Silloin hän kaipaa pohjoisen luontoon. Videolla räppää saamelaisartisti Ailu Valle.
(Video: Inhimillisiä uutisia)
Lisää kansanmusiikkimateriaalia KAMINAsta
osoitteesta kamulaari.fi >KAMINA löytyy valmiita sovituksia vähän tuntemattomammista kansanmusiikkikappaleista. Projektin konserttitallenteeseen voi myös tutustua alta.
