Resepti 25: Vappu
1. toukokuuta vietetään vappua!
Vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana.
Entisaikoina Suomessa vietettiin vapun aikaan kevään juhlaa eli toukojuhlaa, josta käytetään myös sanaa hela, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Suomessa vappukokkojen polttaminen on nykyään melko harvinaista.
Vapun juhlinta perustuu valpurinpäivään ja muihin perinteisiin. Useimmissa maissa päivä on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä, joka 1800-luvun lopulla valitsi sen kansainväliseksi juhlapäiväkseen.(Lähde: Wikipedia)
Tunnin valmisteluaika: 5-10 min.
Ikätaso/vaikeustaso: helppo, sopii niin alakoululaisille kuin yläkoululaisille.
Tavoite: Tutustua kuunnellen ja laulaen vappumusiikkiin.
Tunnin kulku: Kuunnellaan vappukonsertteihin sopivaa musiikkia - tutustutaan työväenlauluihin kuunnellen ja laulaen - lauletaan ylioppilaiden vappulaulu.
Kesto: 45 min
* Tunti ei vaadi varsinaisesti soittotaitoa. Laulut voi laulaa myös Spotify-äänitteen mukana tai nuoteista säestäen.
Lisätietoja:
Gaudeamus Igitur
- Suomessa laulu kuuluu erityisesti lukioiden ylioppilasjuhliin sekä yliopistojen juhliin, erityisesti valmistumisjuhliin. Laulun sanat lauletaan yleensä latinaksi. Suomenkielisiä sanoja lauletaan nykyään melko harvoin. Yleensä latinankielisistäkin lauletaan vain ensimmäinen ja neljäs säkeistö.
- Gaudeamus igiturin säveltä on lainattu Johannes Brahmsin orkesteriteoksessa Akateeminen juhla-alkusoitto.
Videot & opetusmateriaalit
Useat orkesterit pitävät vuosittain vapunpäivän iltapäivänä konsertin jossa voi kuulla vaikkapa Radetzky-marssin, Pizzicato-polkan tai karnevaalimarssin Pink Champagnen.
Katselkaa tai kuunnelkaa jokin kappaleista. Onko melodia tuttu?
Nuotit
Työväenmusiikki on vasemmiston useimmiten poliittista musiikkia ja osa poliittista työväenkulttuuria. Työväenlaulut ottavat sanoillaan yleensä kantaa politiikkaan. Vanhaan työväenmusiikkiin kuuluvat myös marssit. Työväenmusiikin juuret ovat Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä syntyneeseen vallankumoukselliseen musiikkiin.
Kuunnelkaa jokin seuraavista lauluista ja laulakaa kertosäkeistössä mukana.
- Äidin ja isän työlaulu (alakoululaisille, ei nuottia)
- "Työtä työtä työtä tehdään
- jotta jotta leipää syödään
- työ ihmisen tuo tekijälleen mielen niin iloisen"
Kansainvälinen, nuotti
(Internationaali, ransk. L’Internationale) on maailman kuuluisin työväenlaulu ja yksi maailman tunnetuimmista lauluista. Laulussa on tiivistetty vanhan työväenliikkeen keskeiset ajatukset. Sitä ovat käyttäneet eri maissa sosialistit, kommunistit ja anarkistit tunnuslaulunaan.
- Kansainvälinen laulun sanat, Työväenlaulut - sähköinen laulukirja
- Yle Areena, Kansainvälinen kappaleesta tietoa ja kuvia videon muodossa
Tehtävät
Ylioppilaiden juhlapäivä vappu on tullut Suomeen Ruotsista. Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen sitä jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin laululla.
Helsingissä vapunaaton suuri opiskelijajuhla on Mantan lakitus. Vappupäivän aamuna pidetään Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla, Ullanlinnanmäellä ulkoilmajuhla, jossa esiintyvät Ylioppilaskunnan laulajat ja Retuperän WBK, ja jossa ylioppilaskuntien edustajat pitävät puheita.
Kuunnelkaa ja laulakaa mukana joko Gaudeamus Igitur tai Vappulaulu.
Vappulaulusta löytyy lisäksi ilmainen 4-ääninen kuoroversio nuottina (T1, T2, B1, B2): Petrucci Music Library
Äänet
Palvelun ulkopuoliset linkit
Vappu Ylen arkistoista
Työväenlaulut - sähköinen laulukirja (sanoitukset tekijänoikeusvapaita)
